Freteistä


© Jenni Heikkinen

Fretti eli kesyhilleri on pienpetoihin kuuluva näätäeläin. Fretti on alunperin jalostettu hilleristä ja onkin sen domestikoitunut laji. Alunperin frettejä on käytetty metsästyksessä, mutta nykyään frettejä pääsääntöisesti pidetään ympäri maailmaa lemmikkeinä. Työeläimenä fretin käyttö on hieman vähentynyt, mutta tokikin poikkeuksia eri maiden välillä löytyy. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa frettejä käytetään edelleen paljon metsästykseen. Frettejä tapaa myös turkisteollisuudessa.

Fretti on lemmikkinä hieman haastavampi kuin koira tai kissa. Fretit vaativat kissoja enemmän tapakoulutusta, eikä niillä ole juurikaan miellyttämishalua. Fretit myöskin sotkevat hieman, lähinnä kaivelemalla ja varastamalla asioita. Fretit on myös hyvin itsepäisiä, eivätkä luovuta helposti kun ovat jotain saaneet päähänsä. Fretit eivät jyrsi. Fretit oppivat tunnistamaan omistajansa sekä omistajan vuorokausirytmin ja ovatkin hereillä ollessaan hyvin seurallisia. Se osallistuu arkipäiväiseen elämään ja vaatii huomiota osakseen, tavalla tai toisella. Fretit ovat myöskin hyvin älykkäitä eläimiä. Frettiä voi kouluttaa ja se olisikin suotavaa muutaman peruskäskyn- ja asian osalta.

Normaalisti fretit nukkuvat noin 15-20 tuntia päivästä. Kuten sanottu ne oppivat myös omistajan vuorokausirytmiä ja ovat hereillä aamulla ja illalla. Kun talossa on elämää fretit osallistuvat mielellään touhuihin kunnes uni vie ja ne voivatkin nukahtaa melkein minne vain

Freteillä olisi hyvä olla turvallinen tila. Joko oma huone tai sitten frettiturvallisettu asunto. Fretit oppivat käymään kissan tapaan hiekkalaatikolla, tai vaihtoehtoisesti padseillä tai sanomalehdellä. Fretit tykkäävät pienistä koloista, joten kaikki sellaiset täytyy tukkia, jotta fretti ei sinne mene. Fretit eivät myöskään ole parhaita kiipelijöitä, joten putoamisen vaara on hyvä ottaa huomioon. Kaikki ruuasta kahvikuppeihin kelpaa freteille varastettavaksi ja kannettavaksi omaan jemmaan ruokavarastojen joukkoon.

Fretit tulevat muiden eläinten kanssa toimeen vaihtelevasti, mutta yleisesti ottaen hyvin. On monia frettikoteja joissa on fretin kanssa joko koira tai kissa. Sanoisin, että kunhan koiralla ei ole suurta metsästysviettiä niin fretin ja koiran totuttaminen toisiinsa onnistuu helpommin. Fretit on syytä pitää erillään kaneista ja jyrsijöistä, sillä ne ovat fretille saaliseläimiä. On siis hyvä sijoittaa kanit ja jyrsijät eri tilaan jonne fretillä ei ole pääsyä jos tälläisiä omistaa.

Freteillä on useita eri ääniä. Leikkiessään fretti ”kotkottaa” ja heiluttaa häntää ja ”nauraa” kähisemällä. Hermostuessaan fretti saattaa päristää häntää, kulkea selkä kaarella ja sähistä. Jos tämäkään ei auta ne saattavat hyökätä suoraan päin kirkuen. Muuten fretit ovat hiljaisia kanssaeläjiä.

Perushoito

Freteiltä tulee leikata kynnet, puhdistaa korvat ja hampaat sekä hoitaa turkkia, aivan samoja hoitotoimenpiteitä kuin koiralle tai kissalle. Frettiä ei kuitenkaan kannata pestä turhaan, jotta iho ei kuivu ja erittää tarpeetonta rasvaa. Peseminen pelkällä vedellä sillointällöin on ok. Rokotuksia suomessa vuosittain yksi, penikkatautia vastaan. Tähän rokotteena käy Febrivac tai Distemink. Ulkomaille matkustaessa tulee myös hommata eu-passi sekä rabiesrokote, kuitenkin kannattaa aina tarkistaa ko maan tuontivaatimukset. Eläimen kunto täytyy myös tarkistaa eläinsuojeluasetuksen mukaan vähintään kerran vuorokaudessa, joten yksin frettiä ei voi lomareissun ajaksi jättää.

Ruokinta

Fretti on puhtaasti lihansyöjä. Fretin ruokavalioon kuuluu pääasiassa broilerin- ja kalkkunanliha sekä jyrsijät ja kanit. Frettejä voi ruokkia kokonaan raakaruokinnalla, sekaruokinnalla tai kuivaruoalla. Itse suosittelen joko raakaruokaa tai sekaruokintaa, jos ei jaksa niin tarkkaan laskea lisäaineita, jonka raakaruokinta vaatii.

Yleisimmät sairaudet

Frettien yleisimpiin sairauksiin kuuluu lymfooma (imusolmukesyöpä), lisämunuaisongelmat, insulinooma (haimakasvain), ECE, ulkoloiset, flunssa ja hammasviat. Yksi yleisin kuolinsyy freteillä on vierasesineen aiheuttama suolitukos. Naarailla on myöskin aina anemian riski mikäli kiima pääsee jatkumaan liian kauan.

Kiima

Naarasfretin kiiman alun huomaa vulvan turpoamisesta, mutta myös eläimen käytös saattaa muuttua jo ennen kuin fyysiset muutokset alkavat. Käytöksen muutoksia ovat mm. merkkailu, ärtyneisyys/hellyyndenkipeys, hermostuneisuus ja syömättömyys. Kiimaisen naaraan vulva turpoaa moninkertaiseksi ja vuotaa limaista eritettä, joten muutosta on vaikeaa olla huomaamatta. Yleensä ensimmäinen kiima alkaa 6-12kk iässä. Frettinaaraan kiima jää yleensä päälle, eikä katkea itsestään, mikä johtaa anemiaan ja lopulta tämän myötä kuolemaan. 
Urosfretin kiiman huomaa käytöksen muutoksista mm. merkkailu, syömättömyys, joskus jopa agressiivinen käyttäytyminen, sekä voimistuneesta ominaishajusta. Lisäksi uroksen kivekset turpoava huomattavasti kiiman alettua ja turkki muuttuu rasvaiseksi ja karkeaksi. Suosittelen kiimankatkaisuun Suprelorin-implanttia